Hallitus esittää, että kuntayhtiöiden käyttöä rajaa jatkossa vähimmäisomistusvaatimus. Esitetty 10 prosentin vähimmäisomistusvaatimus tarkoittaa, että kuntien palveluiden järjestäminen on suunniteltava sidosyksiköissä uudelleen ja yhtiöiden omistuksia järjesteltävä kuntien kesken. Toteutuessaan laki tuo muutoksia myös Provincian toimintaan.

Jos ihmettä ei tapahdu, hallituksen kiivaasti ajama hankintalain uudistus astuu voimaan 1.1.2026. Uudistus koskee erityisesti niitä kunta- ja hyvinvointialueiden palveluyhtiöiden osakkaita, joilla on yhtiöstä alle 10 prosentin omistusosuus.

Toimitusjohtaja Anna-Kaisa Packalén sanoo, että Provincia on tehnyt vaikuttamistyötä yhdessä in house-yhtiöitä edustavan Kustos Ry:n kanssa ja pyrkinyt tuomaan päättäjien tietoisuuteen muutoksen merkittäviä negatiivisia vaikutuksia kuntien ja hyvinvointialueiden paikalliseen yhteistyöhön.

Kustoksen tekemien laskelmien mukaan minimiomistusvaateen toteuttaminen aiheuttaa miljardiluokan muutoskustannukset hyvinvointialueille ja kunnille sekä nostaa pysyvästi kustannustasoa. Tästäkin huolimatta uutta lakia ollaan nuijimassa syksyllä eduskunnassa läpi.

”Verrattuna suuriin kuntien palveluyhtiöihin, Provinciassa on varsin maltillinen osakasmäärä. Pystymme myös näyttämään toteen, että kaikki osakkaamme käyttävät tosiasiallista määräysvaltaa. Asiakasohjausryhmä ja osakaskokous toimivat aktiivisesti ja kaikki osakkaat ovat edustettuina hallituksessa joko suoralla jäsenellä tai yhteisjäsenen kautta”, Packalén kertoo.

Yhteinen päätös

Provincian johto ja hallitus ovat tehneet skenaariotyötä jo pitkään. Osakkaiden joukosta on valittu työryhmä, joka valmistelee parhaillaan lain mukaisia vaihtoehtoja. Juridisena neuvonantajana toimii veroneuvonta- ja tilintarkastuspalveluita tarjoavan BDO:n asiantuntija.

”Tavoitteenamme on säilyttää yhtiö elinkelpoisena ja turvata omistajille laadukkaat palvelut. Pyrimme löytämään omistajillemme parhaan mahdollisen ratkaisun, kaikki asiakassegmentit ja palvelutarpeet huomioiden.”

Mediassa esiin nostetut vastuukuntamalli, liikelaitosyhtymä ja erilaiset osakasjärjestelyt ovat valmistelevan työryhmän pöydällä.

”Osakkaille esitetään syksyllä erilaisia vaihtoehtoja, joista he valitsivat sopivimman. Mahdolliset uudet omistusjärjestelyt vaativat kaikkien osakkaiden suostumuksen”, Packalén toteaa.

Provincian omistaja-asiakkaisiin lukeutuvan Kanta-Hämeen hyvinvointialueen konserni- ja tukipalveluiden toimialasta vastaava johtaja Jussi Savola sanoo lakimuutoksen vaikuttavan eniten pieniin ja keskisuuriin kuntiin.

”Isoille toimijoille lainsäädännön muutos ei ole elämän ja kuoleman kysymys, mutta pienten ja keskisuurten kuntien ja kuntayhtymien tilanteesta olen huolissani. Niiden on yksin vaikea kustannustehokkaasti järjestää esimerkiksi tietohallinnon ja talous- ja henkilöstöhallinnon palveluita, jos ne joutuvat luopumaan sidosyksikköasemassa toimivien osakeyhtiöiden käytöstä.”

Savolan mukaan in house-lainsäädännön siirtymäaika on muutoksen suuruus huomioon ottaen kovin lyhyt, vain puolitoista vuotta. Hän toivoo, ettei laki toteudu nyt esitetyssä muodossa, sillä markkinoiden kyky sopeutua mahdolliseen ja samanaikaiseen kysynnän kasvuun ei välttämättä onnistu ja se tulee joka tapauksessa nostamaan palveluiden hintoja.

”Näin lyhyt siirtymäaika johtaa väistämättä ongelmiin. Uudistukseen liittyvien omistusjärjestelyjen toteuttaminen aiheuttaa runsaasti ylimääräistä hallinnollista työtä ja sopimista. Esimerkiksi tietohallinnon järjestelmien kilpailuttaminen vie huolellisesti toteutettuna varmasti yli 18 kuukautta.”

”Lainsäätäjä päättää mitä päättää, mutta pienille ja keskisuurille kunnille sekä myös suurille toimijoille palvelujen ja omistusten uudelleenorganisoinnista aiheutuu merkittävästi ylimääräisiä kustannuksia. Toivottavasti hallitusohjelman lupaus rahoittaa täysimääräisesti hyvinvointialueille ja kunnille asetettavat uudet tehtävät ei jää vain tyhjäksi puheeksi”, Savola toteaa.

Jussi Savola, Kanta-Hämeen hyvinvointialue.